Nyt aloitetaan seitsemän vuotta kestävä Nokian Naulovuoren louhinta. On vain ympäristöluvasta kiinni, eikä paljon tarvitse epäillä, etteikö se menisi läpi. Itse kalliot näyttävät olevan arvokkaita vain murskattuina, lopullisesti hajotettuina teihin, pihojen kaunistukseen ja ties mihin. Nokian Naulovuori ei ole ainoa huolenaihe maassamme vaan kaikki Suomen kalliot ovat uhanalaisina.
Kalliomme ovat korvaamattomia, niitä ei koskaan enää saa takaisin.
Tämä on valtiovaltamme hyväksymä käytäntö tuhota lopullisesti kalliomme. Valtioneuvoston luvan saaneena Metsähallitus on perustanut Morenia Oy:n maa-ainesliiketoimintaansa varten, eli ei todellakaan ajatella kallioiden säästämistä kansallisomaisuutenamme, vaan niiden muutamista rahaksi, tulevaisuudesta piittaamatta. Tämä on mitä suurinta ymmärtämättömyyttä ja taas kerran virkamiesten ym. päättäjien älytöntä luontomme tuhoamista. Kallioiden tuhoaminen pitäisi lopettaa heti.
On murheellista, kuinka väärin käytämme tätä Luojan antamaa luontoa ajattelematta jälkeläisiämme. Jokaisen kallion tuhoaminen on ympäristökatastrofi johon ei millään sukupolvella ole oikeutta.
Kivien louhinta kallioista on alkanut vasta 1850-luvun jälkeen, eikä se pitkään aikaan vaikuttanut luonnon tasapainoon sanottavasti. Vasta viimeisten 20 vuoden kuluessa kallioita on järjestelmällisesti ruvettu hävittämään ja kallisarvoinen ja korvaamaton kallio on murskattu sepeliksi ja yhteinen luonnonvara pistetty seteleinä joidenkin taskuun.
Tällä menolla jätämme jälkipolvillemme perinnöksi tasaisen kynityn maan.
Kalliot ovat yksi yhteiskuntamme peruskiviä, joiden murskaaminen on suuri häpeä ja synti, kyselen ”kolkutteleeko” kulkea tasaista mutkatonta tietä, joka halkoo louhitut kalliot. Talviaikaan tuntuu kuin kallioilta valuisivat jäiset kyyneleet muistuttamaan meitä teoistamme. Moni kallio olisi säilynyt kiertäenkin, nyt se on niin, että kaikki pois tieltä, täältä tullaan ja lujaa, muuten ei ehdi.
Tänne pohjolaan on kalliot aikojen myötä luotu meitä suojaamaan ja turvaamaan elämäämme, ilmaston muutoksia vastaan. Olemme niin lähellä pohjoisnapaa, että ei kannattaisi tasoittaa tätä maata. Sillä muuten tuulet, myrskyt ja tulvat vievät mennessään kaiken mitä matkalleen sattuu, kun ei ole mäkiä tai metsiä niitä pysäyttämässä. Tulevaisuudessa ei voi enää laulaa ”Kalliolle kukkulalle rakennan minä majani”.